Uusilla vesillä

 

Olen taas alkanut mielikuvitusmatkailla kotoisista  maisemista hieman kauemmas. Mielessä on pyörinyt 700-luvun loppupuolen Friisinmaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Friisinmaa

Historiallista fiktiota kirjoittaessa eteen tulee melkein aina sama ongelma: taustatutkimus nielaisee mukanaan. Huomaan helposti lukevani netistä sivutolkulla artikkeleita aiheista, joista valmiiseen käsikirjoitukseen päätyy lopulta ehkä yksi sivu tai pelkkä sivulause. Mutta en halua vain suoltaa tekstiä ulos sijoittamatta sitä historiallisiin faktoihin. (Paitsi Rautaseppä ja parantaja, joka lähenteli enemmän fantasiaa kuin historiallista romaania.)

 

700-luvun lopun Friisinmaa (eli nykyisen Hollannin ja Saksan pohjoirrannikko) on ajanjaksona kiinnostava,sen lisäksi että se sijoittuu Uron elinhetkeen, koska se oli friisiläisten itsenäisyyden menetysten sekä suurten muutosten aikaa. Keräsin muistiin muutamia historian faktoja, jotka ovat alkaneet kutitella sormenpäissäni.

Itsenäisyyden mureneminen (vuosi 772): Friisit olivat pitkään pitäneet puolensa frankkeja vastaan, mutta vuosisadan loppupuolella Kaarle Suuren joukot alkoivat hallita rannikkoa yhä tiukemmin. Vuonna 772 myös Lauwersjoen itäpuoliset alueet menettivät vapautensa (Wikipedia: Frisian–Frankish wars). Kun saksit nousivat kapinaan frankkeja vastaan, itäiset friisit liittyivät taisteluun heidän rinnalleen. Uro olisi noin 36 vuotias. Suunnilleen 😁 

 
Viimeinen suuri kapina (vuosi 793): Vuonna 793 friisit nousivat vielä kerran avoimeen aseelliseen vastarintaan (Wikipedia: Frisian–Frankish wars). Syynä oli Kaarle Suuren määräämä pakkovärväys: vapaita friisejä vaadittiin marssimaan frankkien sotajoukkojen mukana taistelemaan avaareja vastaan kauas itään. Kapina kuitenkin kukistettiin. Uro olisi 57 vuotias, mutta miksi roikottaisin miestä parikymmentä vuotta niin soisilla rannoilla?

 
Kristinusko ja uudet lait (noin vuosi 800): Vanhat pakanalliset tavat kiellettiin frankkien alaisuudessa ankarasti. Vaikka friisit olivat aiemmin (vuonna 754) surmanneet lähetyssaarnaaja Bonifatiuksen Dokkumissa, vuosisadan vaihteessa uusi uskonto vakiinnutti asemansa. Kaarle Suuren määräyksestä koottiin friisien lakikokoelma, Lex Frisionum (todennäköisesti Aachenin valtiopäivillä vuonna 802), joka määritteli tarkat sakot esimerkiksi niille, jotka häpäisivät vanhojen jumalten temppeleitä tai ryöstivät kirkkoja (Lex Frisionum EN Introduction). Vuonna 800 uro olisii 64 vuotias. Jos hän eläisi noin pitkään, hän ehtisi nähdä/kuulla myös Lindisfarnen tapauksesta. Mutta kuka nämä kaikki kirjoittaisi? Minäkö?

 
Arki terpeillä ja Dorestadissa: Suurten poliittisten taisteluiden taustalla pienen ihmisen elämä rannikolla oli selviytymistä erityisten luonnonvoimien kanssa. Ennen varsinaisten patovallien aikaa talot ja kokonaiset kylät rakennettiin terp-nimisille, käsin kasatuille maakeoille, jotka olivat alttiita vuorovesille ja myrskytulville. Samaan aikaan rannikon eteläosassa kukoisti Dorestad, joka oli Pohjois-Euroopan merkittävin kauppapaikka. Siellä vaihdettiin viinejä, kankaita, koruja ja aseita.

                                                ➰➰ 

Historiallisessakin romaanissa on mentävä hahmon mukana arjen keskelle. Mitä tuntee vapaa mies, joka pakotetaan vieraaseen kilpimuuriin sotilaaksi? Miten kylä reagoi, kun vanhat uhripaikat hävitetään? Kuinka paljon myrskyn nostama merenpinta pelottaa, vai onko siihen osattu varautua? Onko se ihan tavallinen maanantai?

Muistikirjoihini alkaa taas kertyä ideoita ja faktoja. Välillä tuntuu, että pää sekoaa tiedon etsimisestä. Silloin tekisi mieli vain sulkea tietokone ja keittää kolmas mukillinen kahvia ja antaa tekoälyn hoitaa homma.

Sitten joskus, kun miljöö on selvillä, pitää sinne kehittää hahmot. Ja juoni siitä, kuinka ja miksi Uro taas sekaantuu siihen kaikkeen?

 Dorestad viikinkien kauppareitillä: