Kohti Volgaa

Uron kakkososaa varten olen tutkiskellut (vain netistä) rautakautisia jokireittejä itään. Tutkijat ovat vertailleet arkeologisia pronssi- ja rautakautisia löytöjä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueilta ja todenneet, että ennen kuin jokitie Laatokalta Ilmajärven kautta Dnepriä pitkin Konstantinopoliin otettiin vilkkaampaan käyttöön, kulki skandinaavien kauppareitti Volgaa pitkin Kaspianmerelle.

Volga

Uusi reitti, 800-luvulla, Dnepriä pitkin oli vaikeampikulkuinen koskineen ja vetotaipaleineen, mutta viikinkien näkökulmasta Volga vei väärälle merelle, etenkin kun tavoitteena oli Bysantin rikkaudet. Ja liian kauaksi itään hunnien ja tataareiden turhan vaarallisille maille. Mutta niin kauan kuin skandinaavit kävivät 'vain' kauppaa, ja sopuisasti, olivat Volgan bulgaarit todennäköisesti oivallisia kauppakumppaneita. Volga on rauhallinen ja leveä joki, hämäläisestä näkökulmasta kuin järvi, tosin päättymättömän pitkä. Paikoin joki on ollut alati paikkaansa vaihtavien hiekkasärkkien tukkima. 

 

Ilja Repin: Barge Haulers on the Volga (1870-73)

Mistä Volgan reitti sitten tarkalleen ottaen mahtoi kulkea?

Itämereltä Nevaa pitkin Laatokalle. Siitä Syväriä Ääniselle, mistä Valkeajärvelle etelään. Valkeajärvi onkin jo suoraan yhteydessä Volgaan. Joki Ääniseltä Valkeajärvelle on nykykarttojen mukaan nimeltään Kanal Volgo-Baltiyskiy, mikä viittaisi siihen, että vesireitti olisi kaivettu kanava. Toista jokireittiä en kartoista järvien välillä löydä. Volga-Balttia-kanava on kuitenkin niin pitkä ja mutkainen, että oletan sen paikalla muinoin virranneen jonkin moisen uoman. Ja sille oletukselleni perustan mielikuvitukseni pohjan. Ääniseltä vie vesireitti myös kaakkoon Vodla-järvelle, jonka rannoilta myös on löytynyt rautakautisia kalmistoja, kuten Äänistenkin. Vodlajärveltä on todennäköisesti kulkenut vesireitti pohjoiseen Valkoiselle Merelle.

Ääninen, leveä joki on Syväri. Kaakossa pieni Vodlajärvi.

Keitä noilla seuduilla asui?

Löysin Wikipediasta osuvan kartan eri kansoista ja niiden leviämisestä. Kartta vaikuttaa uskottavalta, jo senkin vuoksi, että siihen ei ole merkitty "bjarmilaisia" omana kansanaan. Kun nimittäin kaivelin tietoa näistä kansoista ja heimoista, niin törmäsin etymologien päätelmiin siitä, että vaikka bjarmilaiset mainitaan kronikoissa, niin se ei ole kansa, vaan eräänlainen haukkumanimi kaukana, raukoilla rajamailla asuville ihmisille, ja sana muodostuisi suomalais-ugrilaisesta perä-sanasta. 

HEP Häme mainittu.

Ennen kuin Uro joutuu seikkailuun Volgalle, hän on ystävineen perustamassa Laatokanlinnaa, viikinkinimeltään Aldeigjuborgia. Sen synty on dendrokronologian (vuosirengasajoitus) avulla ajoitettu vuoteen 753.

Ja vielä sitäkin ennen Uro käy sotimassa Bråvallassa…